Politiikkasuositus: Lisätään hiilikorvaus METSO-ohjelmaan
IBC-Carbon-hankkeen tutkijat ehdottavat juuri julkaistussa politiikkasuosituksessa hiilikorvauksen lisäämistä METSO-suojeluohjelmaan. Vaiheittain toteutettuna hiilikorvaus jouduttaa EU:n biodiversiteettistrategian suojelutavoitteiden toteutusta, vahvistaa Suomen maankäyttösektorin nettonielua ja auttaa saavuttamaan vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen.
Suosituksen mukaan hiilikorvaus kannattaa ensivaiheessa kohdentaa metsän hiilivarastoon eli varttuneisiin metsiin, joiden merkitys monimuotoisuuden turvaamisessa on suuri. Seuraavassa vaiheessa hiilikorvaus olisi perusteltua laajentaa myös hiilensidontaan. Näin saataisiin kasvatettua suojeltujen metsien pinta-alaa.
Metsäluonnon monimuotoisuutta ja hiilivarastoa voidaan vahvistaa yhtä aikaa
Metsiensuojelu on yksi tärkeimmistä keinoista hidastaa luontokatoa. Suojellut metsät ovat sekä hiilen varasto että hiilinielu. Metsien suojelu turvaa metsälajien elinympäristöjä, hidastaa luontokatoa ja edistää samalla ilmastotoimia.
”Monet monimuotoisuuden kannalta tärkeät metsät ovat merkittäviä hiilivarastoja tai hiilinieluja. Metsä varastoi ja sitoo hiiltä kasvun eri vaiheissa, myös vanhana”, kertoo tutkimusprofessori Martin Forsius Suomen ympäristökeskus SYKEstä. Forsius johtaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa IBC-Carbon-hanketta, jossa tehtyyn tutkimustyöhön hiilikorvausta koskeva politiikkasuositus nojaa.
Ilmastorahoitusta metsäluonnon suojeluun
Monimuotoisuuden suojelua ja hiilivaraston ja -nielujen vahvistamista metsissä voitaisiin lisäämällä hiilikorvaus metsien monimuotoisuuden suojeluohjelmaan eli METSO-ohjelmaan. Jos ilmastorahoitusta ohjataan metsien suojeluun ja kokonaiskorvaus suojelusta kasvaa, tulee suojelusta tuottoisampaa ja ohjelmaan tarjotaan enemmän ja parempia metsäkohteita. Hiilikorvauksella suojelun piiriin saataisiin sekä monimuotoisuuden että hiilen kannalta laadullisesti parempia kohteita.
”Hiilikorvaus osana METSO-ohjelmaa on uusi innovaatio. Se lisää metsäomistajan kannustimia monimuotoisuuden suojeluun ja vahvistaa metsän hiilivarastoa. Hiilikorvaus auttaisi saavuttamaan Suomen hiilineutraaliustavoitteen. Tämä on hyvä peruste kohdentaa ilmastorahoitusta vahvistamaan METSO-ohjelmaa”, sanoo emeritusprofessori ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.
Hiilikorvauksen vaikutus monimuotoisuuden suojeluun ja hiilivarastoon
Hiilikorvaus kasvattaisi hiilivaraston kokoa merkittävästi. Puuston hiilivarasto kasvaisi hiilikorvauksen myötä kymmenen vuoden aikana noin 0,6 Mt (miljoonaa tonnia) hiilidioksidia enemmän kuin nykyisessä METSO-ohjelmassa ilman hiilikorvausta.
”Metsien monimuotoisuuden turvaaminen on ensisijainen tavoite METSO-ohjelmassa. Kunhan suojelubudjettia kasvatetaan riittävästi vastaamaan hiilikorvauksen kustannuksia, suojeltavien metsien monimuotoisuusarvot pysyvät vähintään ennallaan tai jopa kasvavat”, kertoo väitöskirjatutkija Johanna Kangas Helsingin yliopistosta.
Kankaan ja Ollikaisen tutkimuksessa selvitettiin hiilikorvauksen vaikutuksia muun muassa suojeluverkoston ekologiseen laatuun, suojeltujen kohteiden puuston ikään ja metsätyyppeihin. Tutkimusaineistona käytettiin METSO-ohjelmassa pysyvästi suojeltuja kohteita Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Pohjois-Karjalasta. Suojelualueiden valinta toteutettiin joko ekologisten arvojen perusteella (nykyinen METSO-ohjelma) tai ekologisten arvojen ja hiilivaraston tai hiilensidontapotentiaalin perusteella (METSO-ohjelma hiilikorvauksella).
Hiilikorvaus voidaan maksaa joko suojeltavan metsän hiilivarastosta tai suojelun jälkeisinä vuosikymmeninä puustoon sitoutuvasta hiilestä. Suosituksen mukaan ensivaiheessa hiilikorvausta metsänomistajalle tulee maksaa monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden metsien hiilivarastosta. Tarvittava ilmastollinen lisärahoitus on 180 milj. euroa vuosille 2026–2030.
Kun merkittävimmät luonto- ja hiilikohteet on suojeltu, hiilikorvauksen maksaminen voidaan laajentaa hiilensidontakohteisiin suojelupinta-alojen kasvattamiseksi.
Hiilikorvauksella suojelun piiriin saataisiin sekä monimuotoisuuden että hiilen kannalta laadullisesti parempia kohteita.
Politiikkasuositus
Tutkimusjulkaisut
- Kangas, J., & Ollikainen, M. 2022. A PES scheme promoting forest biodiversity and carbon sequestration. Forest Policy and Economics 136: 102692.
- Kangas, J., & Ollikainen, M. 2022. Reforming a biodiversity conservation scheme: promoting climate co-benefits by a carbon premium. Käsikirjoitus.
- Forsius, M., Kujala, H., Minunno, F., Holmberg, M., et al. 2021. Developing a spatially explicit modelling and evaluation framework for integrated carbon sequestration and biodiversity conservation: Application in southern Finland. Science of the Total Environment 775: 145847.
Lisätietoja
- Emeritusprofessori, tutkimusjohtaja Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, p. 0294 158 065, markku.ollikainen(at)helsinki.fi
- Väitöskirjatutkija Johanna Kangas, Helsingin yliopisto, p. 0294 157 588, johanna.a.kangas(at)helsinki.fi
- Tutkimusprofessori Martin Forsius, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 118, martin.forsius(at)syke.fi