Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelu ja hiilen sitominen muuttuvassa ympäristössä sykefi header valkoinen

Kartat havainnollistavat mistä kasvihuonekaasupäästöt syntyvät

Uutinen 2.7.2020 klo 11.23

Kasvihuonekaasujen päästölähteiden ja hiilen sitoutumisen alueellinen tarkastelu auttaa hahmottamaan miten Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa. Esimerkiksi yhden joen valuma-alueelta voidaan tarkastella mistä kasvihuonekaasut ovat peräisin ja mihin hiiltä sitoutuu. Alueellinen tarkastelu myös havainnollistaa, millainen vaikutus maisematason kasvihuonekaasutaseeseen on eri ekosysteemeillä, kuten vesistöillä, pelloilla, metsillä ja soilla, sekä rakennetulla ympäristöllä.

Osana IBC-Carbon -hanketta kehitetään menetelmiä alueellista kasvihuonekaasutarkastelua varten. Tähän työhön liittyen on koottu alueellisia kasvihuonekaasujen päästöjä ja nieluja havainnollistava karttaesitys, tarinakartta.

Tarinakartta antaa yleiskuvan siitä, miten ihmistoiminta vaikuttavat paikallisiin kasvihuonekaasujen päästöihin ja nieluihin. Lisäksi kartalla on mukana ekosysteemien kuten vesistöjen, soiden, peltojen ja metsien kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut.

Kartoille koottu tieto on esimerkki siitä, kuinka eri maankäyttömuotojen päästö- ja nielutietoja voidaan tarkastella yhdessä. Kartta auttaa hahmottamaan eri lähteistä syntyvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen suuruusluokkia.

Kokemaenjoki Tulkkilan sillalta katsottuna
Kokemäenjoki Tulkkilan sillalta katsottuna. © Kuva: Maria Holmberg

 

Jopa yksittäisen järven, suon tai peltolohkon päästöjä voidaan tarkastella

Nielut ja päästöt on arvioitu ja laskettu eri menetelmin eri maankäyttöluokille. Rakennetun alueen kasvihuonekaasupäästöt on laskettu SYKEn alueellisen FRES-mallin avulla. Vesistöistä ilmaan päätyvät päästöt sekä luonnontilaisten soiden ja viljelymaiden päästöt on arvioitu tieteellisestä kirjallisuudesta ja ammatillisista raporteista saaduista pinta-alakohtaisista päästökertoimista. Metsien hiilitaseen pohjalla on metsikön kasvu- ja kaasutasemalli PREBASin tuloksia. Eri kasvihuonekaasut on esitetty vertailukelpoisesti hiilidioksidiekvivalentteina (CO2ekv).

Tarinakarttaan on tällä hetkellä koottu tietoa Kokemäenjoen valuma-alueelta. Laskenta voidaan tulevaisuudessa toteuttaa myös laajemmalle alueelle tai erilaisella alueellisella rajoituksella, esimerkiksi halutuille maakunnille.

”Karttaesityksessä kerrotaan millaisia kasvihuonekaasujen lähteitä ja nieluja tarkastelualueella esiintyy. Zoomattavien karttojen avulla voi tarkastella vaikkapa yksittäisen suon, järven tai peltolohkon päästöjä. Näin saadaan havainnollistettua mistä kasvihuonekaasupäästöt ovat peräisin. Tämä auttaa alueellisten ilmastotavoitteidensa suunnittelussa”, kertoo erikoistutkija Pekka Vanhala.

”Tuloksista käy ilmi metsien merkitys hiilen sitomisessa ja ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsien suureen hiilinieluun voidaan vaikuttaa tehokkaasti metsien käsittelyllä ja varmistaa hiilinielun säilyminen. Sitä vastoin vesistöjen, peltojen ja soiden päästöihin vaikuttaminen on vaikeampaa”, Vanhala tarkentaa.

Tarinakartan yhteenveto
 

Karttaesityksen toteutukseen on osallistunut IBC-Carbonin lisäksi asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) ja Helsingin yliopistosta. Metsien kasvihuonekaasulaskennassa lähtötietoina käytettiin Luonnonvarakeskuksen laatimaa monilähde-VMI 2017 -aineistoon pohjautuvaa taustakarttaa.

  • Tarinakartan löydät täältä.
  • Kysymykset tarinakarttaan liittyen sähköpostitse osoitteeseen: maisemaKHK@ymparisto.fi
  • Monilähde-VMI 2017-aineistoon pohjautuvan taustakartan löydät täältä

Lisätietoja

  • Erikoistutkija Pekka Vanhala, etunimi.sukunimm@ymparisto.fi, p.0295 251 000
  • Erikoistutkija Maria Holmberg, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, p. 0295 251 181